Katse-blogin yhtenä tavoitteena on antaa mahdollisuus ajatusten vaihtoon. Vinkki hyvästä kirjasta voi todella olla arvokas näkemyksen avartaja, joten aloitamme Kari Ventän referaatilla Panu Rajalan kirjasta. Kiitos Kari 😊
Päivä on tehnyt kierroksensa
Väinö Linna haastateltava, toimittanut Panu Rajala
Julkistettu 2020, Kustannusosekeyhtiö Siltala
Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksella käynnistettiin 1971 kauaskantoinen hanke. Päätettiin ruveta tallentamaan elävien kirjailijoiden puhetta. Kun tunnetuille kirjailijoille valittiin haastattelijansa, professori Pertti Virtaranta ilmaisi mielenkiintonsa Väinö Linnaan. Virtaranta nauhoitti Linnan haastatteluja 49 tuntia. Kaiken kaikkiaan kirjallisuuden laitoksella on Linnan haastatteluja 62 tuntia. Alun perin haastatteluja oli suunniteltu käytettäväksi kirjallisuuden tutkimuksessa eikä niitä ollut tarkoitus julkaista. Tästä johtuen Linna kertoo elämästään hyvin avoimesti ja henkilökohtaisesti.
Terveydellisitä syistä Linna ei odotuksista huolimatta koskaan kirjoittanut muistelmiaan. Kirjailijan syntymästä tuli 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Tämän kunniaksi nämä haastattelumuistelmat julkaistiin.
Linnan tuotannolla on merkittävä osuus suomalaisen identiteetin muodostumisessa. Itsenäisyyspäivän TV-ohjemaan kuuluu välttämättä ”Tuntematon sotilas”. Muistelmien mielenkiintoista antia on Linnan kertomukset hänen tuntemistaan ihmisistä, joita hän on käyttänyt romaanihahmojensa esikuvina. ”Täällä pohjan tähden alla” trilogian tapahtumat ja miljöö ovat heijastusta kirjailijan kotikylästä Urjalasta.
Vaikuttava on myös kirjailijan omakohtainen kertomus siitä miten köyhästä maalaispojasta kasvoi klassikkokirjailija ja akateemikko. Samanlaista sisua siinä tarvittiin kuin Koskelan Jussin torpanraivauksessa. Linna tiesi mistä hän kirjoitti.
Katsomukset ja elämä 
Hyvä lukuvinkki, kiitos. On mielenkiintoista, miten joku henkilö voi kokea esimerkiksi kirjailijakutsumuksen jo lapsuudesta alkaen. Eikä Tuntematonta tai Pohjantähteä lukiessa aikanaan ehkä ole tullut esille, miten nämä teokset toivat julkisuuteen uudet ja erilaiset näkemykset jatkosotaan ja kansalaissodan taustaan. Myös se oli uutta, että Linna todella puolusti näkemyksiään kansalaissodasta ruotsinkielisessä lehdistössä useita professoreita vastaan. Panu Rajala on koonnut haastatteluista todella mielenkiintoisen kirjan. t. Pertti
PS. Kokeilen samalla, miten näiden kirjoitusten kommentoiminen toimii WordPressissa 🙂
TykkääTykkää