Kiitos taas kaikille osallistujille ja tietysti erityisesti Vuoden 2021 kristillisen kirjan ”CREDO Tieni mystiikkaan” kirjoittaneelle omalle pastorillemme Anni Pesoselle. Tunnelma kolmen läsnäolijan ja viiden etäosallistujan kesken oli hyvin erikoinen, ehkä välillä jopa harras. Annin kirjan herättämiä ajatuksia käytiin läpi avoimen intensiivisesti ja uusia näkemyksiä tuntui syntyvän. Todella hieno ilta! Alla kirjauksia keskustelusta sekä alustusmateriaalia.
Kirjan taustasta ja käsittelytavasta
Anni täydensi prologissa kertomaansa kirjan taustaa. Hän totesi kirjan olevan eräänlainen välitilinpäätös. Pappina Anni yleensä kuuntelee enemmän ja sovittaa sanojaan tilanteeseen. Nyt oli mahdollisuus avata omia näkemyksiä uskosta ja Jumalan kokemisesta.
Kirjan tekemisen alkuvaiheissa Anni sai lähipiiriltään hyvin lukuvinkkejä ja pystyi paneutumaan erityisesti 1300- ja 1500-lukujen mystikoihin.
Lähdimme käsittelemään tekstiä osallistujien laatimien kysymysten perusteella (joita Anni ei tiennyt etukäteen 😊). Alle on kirjattu käsiteltävä kirjan kohta ja osa sen herättämistä ajatuksista.

Jumalan olemuksesta
Aloitimme keskustelun kirjan sivulta 23, jossa todetaan mm. ”Jumala on jotain, mitä emme osaa edes kuvitella, johon mielemme ei ulotu.” Teksti herätti paljon ajatuksia:
- Jumalan olemuksesta on hyvä keskustella, vaikka sanat eivät riitäkään.
- Suurta osaa ihmisistä ei yksinkertaistettu ja inhimillistetty kuvaus Jumalasta enää välttämättä puhuttele. Onko se on liian naiivi? Olemmeko tehneet Jumalasta paperinuken kaltaisen?
- Onko toisaalta syvällinen pohtiminen elitististä – harvojen mahdollisuutta?
- Keskusteltiin perinteisestä ”heimojumalan” käsitteestä ja sen tarpeellisuudesta erityisesti kansan yhtenäistäjänä esimerkiksi sodan aikana.
- Mikäli Jumalaa ei voi kokea lämpimänä, tuttuna suojelijahahmona, voi tämä aiheuttaa turvattomuuden tunnettakin.
- Ovatko erilaiset näkemykset yhtä aikaa mahdollisia? Onko Jumala kuin valtava, käsittämätön pilvi, josta jokainen kulttuuri tai jopa ihminen luo oman mielikuvansa?
Oikea usko ?
Jatkoimme sivulta 76, kohdasta: ” ’Ja varjelee meidät oikeassa uskossa.’ Tätä lausetta katsellessani tiedän kyllä, että en kaikkien mielestä varmastikaan ole nyt oikeassa uskossa. Mutta onko sitten ketään, jonka usko kaikille kelpaisi? ”:
- On vapauttavaa, jos kukin voi uskoa omalla tavallaan.
- Omaa näkemystään ei kuitenkaan välttämättä halua aina tuoda vahvasti julki.
- Onhan meillä ihmisilläkin jokaisella omat kasvonsa – kuitenkin ne ovat kaikki ihmiskasvoja.
- Kirkon piirissä tulee esille myös ajatus siitä, että kirkon jäsenten pitäisi puhua yhdellä äänellä, yhden samanlaisen uskomistavan puolesta, jotta kirkko olisi vakuuttava.
- Kirkon sisälläkin jakaudutaan helposti kahteen leiriin: toisaalta haluttaisiin säilyttää sisältö ja tavat mahdollisimman muuttumattomina ja toisaalta haluttaisiin elää tässä yhteiskunnassa ja muuttua sen ehdoilla.
Jumala-käsitteen muutoksesta
Selasimme kirjaa taaksepäin sivulle 19: ”Israelin Jumala oli alun perin yhden pikkukansan nimikkojumala tämän isomman, monijumalaisen järjestelmän sisällä. Hän sattui olemaan miespuolinen jumala. Hänellä on nimi, JHWH, joka todennäköisesti lausuttiin suunnilleen Jahve. Erään varhaisen piirtokirjoituksen mukaan hänellä oli myös puoliso, jumalatar Asera.” :
- Jumala-käsitys on muuttunut aikojen kuluessa. Esimerkiksi vielä 800-luvulta löytyy mainintoja Jumalan puolisosta Aserasta.
- Raamattuunkin on jäänyt paljon piirteitä pikkukansan nimikkojumalasta sekä nationalistisesta tavasta esittää Jumala.
- Osin tämän vuoksi perinteinen kristinusko voi olla nykyihmiselle vaikeaa. Suomessakin on iso määrä erittäin eettisiä ja rationaalisesti ajattelevia ihmisiä, jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon – ainakaan kirkon esittämällä tavalla.
- Onko sitten suora Jumalan kokemisen tavoittelu toisenlainen polku? Anni totesi, että oman olemassaolon tuntemisessa hän on päässyt eteenpäin, mutta 1300-luvun mystikoiden esittämän Jumalan armossa lepäämisen osalta taival on alkuvaiheissa. Toisaalta esimerkiksi mestari Eckhart on todennut, että lukemattomat ihmiset ovat päässeet taivaaseen ilman suoran Jumala-kokemuksen etsimistä.
Pyhästä Hengestä
Annin toivomuksesta keskusteltiin vielä Pyhästä Hengestä. Siitä jäi seuraavia ajatuksia:
- Pyhää Henkeä on vaikeaa kuvata sanoin, mutta tunteen ja tunnelman aistimana saamme sen suuruudesta kokea jotakin pyhää.
- Pyhän kokeminen yhdistyy usein rakkauteen ja yhteyteen läsnäolevien ihmisten kesken.
- Hiljentymisissä vaikkapa luonnon keskellä voi kokea Jumalan suuruutta ja Pyhän Hengen läsnäoloa.
- Sanattomassa rukouksessa saa kokea Hengen läsnäoloa.
- Karismaattisissa uskonnollisissa piireissä Pyhän Hengen vaikutus ilmenee armolahjoissa kuten esim.kielillä puhumisessa ja rukouksissa sairaiden puolesta.
Paljon muutakin käsiteltiin, kiitos vielä kaikille osallistujille näistä avartavista keskusteluista.
Osa edellä esitetyistä tekstikohdista on alla esitetyissä kalvoissa ja loput löytyvät Annin upeasta kirjasta. Näiden myötä toivotan kaikille oikein hyvää joulun aikaa!
t. Pertti
Hei Pertti,
kiitos tilaisuuden pohdintojen välittämisestä! Tämä viestisi oli jostakin syystä joutunut lajittelussa pois pääviesteistä niin se tuli nyt näkyviin kun hakutoiminnolla hain yhtä toista viestiä – hienoa, että löytyi.
Nyt onkin jo myös suuret sodan ja rauhan kysymykset esillä. Rukoilkaamme rauhaa maailmaan!
Terveyttä ja siunausta!
t. Ari
Ari Tuhkanen
kirkkoherra
Nurmijärven seurakunta
puh. +358407041630
ari.tuhkanen@evl.fi
http://www.nurmijarvenseurakunta.fi
evankelis-luterilaisen kirkon verkkopalvelut: sakasti.evl.fi
________________________________
TykkääTykkää